Ideoita ja inspiraatiota

Ota yhteyttä

johanna@taidekoti.com

Ikiomia soittimia

  Musiikki ei kuulu henkilökohtaisiin vahvuuksiini, mutta onneksi on olemassa muskarit, konsertit, lastenlaululevyt ja -kirjat, musiikkivideot, soittimet ja mm. netti täynnä erilaisia vinkkejä. Yhtenä suurena inspiraationlähteenämme on toiminut myös muutama vuosi sitten julkaistu Vuokko Hurmeen Tehdään taidetta, 100 vinkkiä lapsiperheen luoviin hetkiin. Kyseinen kirja sisältää helposti toteutettavia vinkkejä taiteen eri aloilta: mm. musiikista, sanataiteesta, luovasta liikunnasta, draamasta ja kuvataiteesta. Musiikin iloa voi tarjota lapselle myös itse tehdyillä soittimilla. Meillä on rummutettu kattiloita syömäpuikoilla ja paukutettu kattilankansia lautasina – aivan kuten HurmeRead More

Sirkusta siellä, sirkusta täällä

  Kiertävät sirkukset ovat esittäneet tämän syksyn viimeiset näytöksensä, mutta Espoon Tapiolasta löytyy ihastuttavaa sirkustunnelmaa maaliskuuhun 2017 asti. Lelumuseo Hevosenkengän Sirkuksen magiaa -näyttely kutsuu mukaan karnevaalitunnelmaan. Mukana on mm. vanhoja peltileluja ja taikaesineitä, sirkustaiteilijoiden asuja ja mustavalkovideoita. Näyttelyssä pääsee hyppäämään sirkusvankkureihin, liukumaan alas norsun kärsää ja ratsastamaan Linnanmäen karusellihevosella – sekä oppimaan samalla sirkuksen historiaa. Tämä näyttely on hurmannut lapseni. Erityisesti norsuliukumäki ja karusellihevonen tuntuvat kutsuvan nuorimpia poikiani viikoittain luokseen. ”Mennään museoon. Sinne, missä on se hevonen. Ja liukumäki. Mä haluanRead More

Vaskola ja me

Ensimmäinen kohtaamisemme tapahtui Savonlinnan kesässä vuonna 2009. Se oli ihastusta ensisilmäyksellä – niin kliseiseltä ja yltiöromanttiselta kuin se kuulostaakin. Reilu vuosi myöhemmin tuli mahdollisuus uuteen tapaamiseen. Olimme juuri muuttaneet helsinkiläiskaksiosta espoolaiseen omakotitaloon, ja elämäni ensimmäiseen laskettuun aikaan oli enää kaksi päivää. Nousin Messukeskuksen pysäkillä raitiovaunuun ja suuntasin ison mahani kanssa Habitare-messuilta Gallery Kalhama & Piippoon (nyk. Helsinki Contemporary). Galleriassa oli juuri avautunut Miikka Vaskolan ensimmäinen yksityisnäyttely. Se oli upea. Ja suuri vaalea maalaus isolla valkoisella seinällä oli mielestäni täydellinen uudenRead More

Onnistunutta teatterikokemusta etsimässä

27.10.2015 Esitykset, Kulttuuri

Kävimme eilisaamuna nuorimpien lasteni kanssa katsomassa vauva- ja taaperoteatteri AEIOU:n Pää alas – jalat ylös! -esityksen Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa. Isoon tilaan oli onnistuttu luomaan pieni, intiimi ja samalla ihastuttavan raikas sirkustunnelma. Esitys kertoi lempeällä ja yksinkertaisen hauskalla tavalla pienen sirkusperheen arjesta – ja otti yleisönkin onnistuneesti mukaan tähän hassuttelevaan leikkiin. Kaikki oli mielestäni kerrassaan täydellistä kahdelle pienelle pojalleni. Tästä huolimatta oma esityskokemuksemme meinasi loppua heti alkumetreillään. Kun vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen lapseni alkoi itkeä tämän viehättävän tunnelman äärellä, ymmärsinRead More

Kummitusjuttuja – suloisia kummituksia jalkapohjalla painamalla

Lähestyvän Halloweenin kunniaksi olemme tällä viikolla taiteilleet haamuja. Googlatessani halloweenaskarteluja ihastuin lasten jalanjäljistä tehtyihin kummituksiin. Kyseessä on helppo ja hauska askartelu, johon menee maalin kuivumisen lisäksi aikaa vain muutama minuutti.     Aluksi levitin siveltimellä valkoista sormiväriä vuorollaan kunkin pojan jalkapohjaan. (Tämä kuulemma oli kivaa ja kutitti hauskasti!) Maalattu jalkapohja painettiin mustaan paperiin muutaman kerran ja sama toistettiin toisella jalalla. Lopuksi vuorossa ollut poika kannettiin jalkapesulle. Aikaa tähän meni arviolta tosiaan vain noin kaksi minuuttia per poika.     Vaikka maalausinnostukseni onRead More

Lenkkarit laulaa

21.10.2015 Kirjavinkit

Lenkkitossut ovat laulaneet jaloissani aikoinaan tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä, mutta tänään ne laulavat runokirjan sivuilla. Nappasin toissaviikolla kirjaston lastenrunohyllystä mukaamme houkuttelevan näköisen teoksen: Jukka Itkosen kirjoittaman ja Matti Pikkujämsän kuvittaman Laulavat lenkkitossut. Kyseessä on nyt syksyllä 2015 julkaistu kooste urheilullisia liikuntarunoja, joihin meidän perheessämme ihastuivat niin äiti kuin poikakin. Olemme lukeneet esikoisemme kanssa valtavasti runoja ja loruja pienestä vauvasta lähtien, ja mm. Kirsi Kunnaksen paksusivuisen Tiitiäisen runolelun ehdimme lorutella varmaan satoja kertoja jo ennen pojan puolivuotispäivää. Viimeaikoina runotaiteemme onRead More

Hola México!

Espoossa, Helsingissä ja Porvoossa taiteillaan nyt lokakuussa meksikolaistunnelmissa. Meksikon Suomen suurlähetystön ja eri kaupunkien kulttuuritoimijoiden järjestämä Menolippu Meksikoon -festivaali esittelee värikylläistä meksikolaiskulttuuria mm. elokuvien, tanssin, sirkuksen ja kuvataidenäyttelyiden kautta. Itse kävimme poikien kanssa torstaiaamuna Espoon Karatalossa katsomassa meksikolaislasten tekemiä animaatioita, ja tänään ajoimme koko perheen voimin Helsingin puolelle Malmitaloon nauttimaan meksikolaisen Triciclo Rojo -ryhmän Vagabundo-esityksestä. Samainen esitys on mahdollista nähdä nyt lokakuun aikana useassa eri paikassa, mutta lippujen hinnoissa on valtavan suuria eroja. Ylivoimaisesti halvimmat liput löytyivät tälle sunnuntaille Malmitaloon –Read More

Apua, merirosvoja!

Tänä viikonloppuna kotimme on täyttynyt riehakkaista merirosvoista, upeista aarteista ja kuulemma muun muassa tuhansista haikaloista. Valmistimme eilen vanhimpien poikien kanssa merirosvolippuja, kaukoputkia ja aarrearkun jalokivineen. Ensimmäisenä merirosvotehtaassamme alkoi syntyä lippuja. Olin ottanut esille mustia kartonkeja, valkoista askartelumaalia ja valkoisia vahaliituja – sekä pääkallomalliksi merirosvolakin. Esikoiseni tarttui nopeasti kynään ja siveltimeen sekä alkoi taiteilla mielestäni hyvinkin onnistuneita pääkallokuvia itse keksimällään risti ja pallo -tekniikalla. Silmäkuopat ja hampaat hän hoksasi piirtää maalipintaan sormellaan. Toinen pojistamme puolestaan innostui laajentamaan lippujensa kuvitusta pelkistä pääkalloista moniin muihinkinRead More

Taidemuseoaamu

Lauantaiaamuna äiti kertoo koko perheen lähtevän käymään taidemuseoissa. Vanhin poika alkaa nurista ja ilmoittaa hyvin selvästi artikuloiden, ettei halua taidemuseoon. Eikä ylipäätään pidä taiteesta. Samana lauantaina puolenpäivän aikaan äiti kysyy pojiltaan, oliko hyviä museoita. ”Joo!” Entä kannattiko käydä? ”Joo!” Tässä välissä olemme ehtineet kiertää Kiasmassa Face to Face -näyttelyn ja Jani Leinosen Tottelemattomuuskoulun sekä käydä tutustumassa viikko sitten avattuun Helsingin Taidemuseo HAMiin ja siellä mm. kiinalaisen Ai Weiwein vaikuttaviin puuteoksiin. Kiasma saa paljon pisteitä siitä, että avaa ovensa jo kymmeneltäRead More

Festivaalikutitusta

1.10.2015 Esitykset, Kulttuuri

  Espoon Kulttuurikeskuksessa Tapiolassa on parhaillaan käynnissä lasten ja nuorten taidefestivaali Kutitus (30.9.-4.10.2015). Ohjelmassa on mm. konsertteja, näyttelyitä, työpajoja, satuhetkiä ja elokuvia. Estradille on nostettu suuria klassikkonimiä: Hans Christian Andersen, Zacharias Topelius, Astrid Lindgren, Tove Jansson sekä 150-vuotisjuhliaan viettävä Jean Sibelius. Omassa ohjelmassamme Kutitus on varsinaisesti viikonloppuna, mutta kävimme jo tänään nuorimpien poikiemme kanssa pyörähtämässä tapahtumassa sillä aikaa, kun esikoisemme oli kuvataidekoulussa. Vaikka tarjolla oli monipuolisia askartelumahdollisuuksia ja herkkiä taideteoksia, tekivät poikiini ylivoimaisesti suurimman vaikutuksen festivaalin maskottikissat Viksu ja Viiksi.Read More

Syystaidetta lasten kanssa

Syystaiteilua

Jatkoimme viime viikolla syksyisten akvarellien maalausta ja kokeilimme perinteisiä tapoja tehdä ruskalehtitaidetta. Poimimme aamulla metsästä värikkäitä syyslehtiä, joita ihastelimme ja tutkimme yhdessä nuorimpien poikieni kanssa. Kotona pyyhimme lehdistä kosteuden ja liat. Kolmevuotiaani onnistui piirtämään mustalla öljyliidulla paperiinsa näyttävän lehden, jonka maalasi vesiväreillä syksyisen hehkuvaksi. Myös puolitoistavuotiaani loi paperilleen oman kiehtovan ruskamaisemansa.   Iltapäivällä otimme esiin vahaliituja ja ohutta piirustuspaperia (tavallista 80 g/m2 kopiopaperia). Asettelimme paperin alle lehtiä ns. väärinpäin, eli lehtisuomut ylöspäin. Tämän jälkeen kuljetimme vahaliitua lappeellaan lehtien päältä, jolloinRead More

Suomen parhaat graffitit

Piipahdimme eilen katsomassa suomenmestaruustason taidetta Helsingin Vallilassa. Konepajan alueella järjestettiin elokuun lopulla graffitin SM-kisat (alkuperäiseksi paikaksi kaavaillun Tampereen sijaan). Neljä viidestä finalistityöstä kohosi edelleen näyttävänä seinänä siellä YIT:n rakennustyömaan, uusien kerrostalojen ja VR:n vanhojen konepajahallien keskellä. Pojat juoksivat kilpaa graffiteiden luokse ja olivat innoissaan näkemästään. Ainut pettymys tuntui olevan se, ettei nurkan takana ollutkaan enää enempää maalauksia. ”Vau! Hienoja! Voidaanko tehdä meillekin tällainen seinä? Mun huoneeseen! Mullekin! Tuo on vähän niin kuin meidän leikkihuoneen taulu!” Meillä on tosiaan leikki-, luku-Read More

Luonnonantimia

Lapsen elävä mielikuvitus on häkellyttävän hieno asia. On mahtavaa, että pienellä on sammumaton halu ja kyky nähdä kaikessa jatkuvasti jotain uutta. Yleensä on väärin ajatella, että esimerkiksi voileipä olisi tosiaan vain voileipä. Äsken se oli vene, yhden haukkauksen jälkeen kuulemma kissa, toisen etana, kolmannen auto jne. Ja jos joku kuvittelee, että kaatunut puu keskellä metsää olisi pelkkä kaatunut puu, häneltä taitaa jäädä paljon näkemättä. Yksi lempikohteistamme tässä lähiympäristössä on Villa Elfvikin alle kilometrin mittainen luontopolku Laajalahden luonnonsuojelualueella, vain parinsadan metrinRead More

Hurja hirviöshow

Pari iltaa sitten olohuoneeseemme ilmestyi hurjia hirviöitä. Ärjyntä oli kovaa ja vauhti valtaisaa. Äiti ja isä saivat tutista peloissaan, kun toinen toistaan hirveämmät otukset pomppailivat esiin sohvan takaa. Hirviöt ja muut kummalliset hahmot ovat nyt perheessämme kova juttu. Niitä piirretään ja niistä kertovia satuja halutaan kuulla jatkuvasti. Erityisen suureen suosioon on tällä hetkellä noussut Gunilla Bergströmin Mikko Mallikas lapsenvahtina -tarina, jossa seitsenvuotias Mikko kertoo pikku Petelle iltasaduksi kertomuksen kolmijalkaisesta Hirmupedosta. Hirviöinnostuksen siivittämänä nostin pöytään laatikollisen erilaisia askartelutarvikkeita, joista pojat saivatRead More

Maalaushetkestä satutunniksi

Oli oikeastaan jo lähes iltapala-aika, mutta päätin antaa poikieni toteuttaa vielä toiveensa pikaisesta maalaushetkestä. Kaikki kolme alkoivat sutia värejä innoissaan, mutta kolmevuotiaalleni hetkestä muodostui erityisen tärkeä. Hän keskittyi siveltimenvetoihinsa ja halusi, että seuraan herkeämättä hänen työskentelyään. Eikä kyseessä ollutkaan pelkästään maalaus, vaan myös kiehtova tarina. Poika selosti tohkeissaan, mitä kaikkea kuvassa tapahtuu. Hän eläytyi kertomaansa ilmeillään ja äänitehosteillaan – ja loi tästä kaikesta ihastuttavan (vaikkakin aika hurjan) taidekokonaisuuden. ”Ihminen näki karhun jälkiä. Ei tiennyt, mitä ne oli. Tuli myrsky. SittenRead More

Lepakko ja ötökkä

”Lepakko lensi ötökän luokse ja sitten he sukelsivat veteen ja näkivät siellä hyökkäävän hain. Rannalla räpiköi pingviini. Sitten kun he tulivat vuorille, näkyi monsteri eli hirviö. He pelästyivät ja sitten se hirviö avasi suunsa ja sitten se meinasi syödä ne. Lepakko ja ötökkä menivät pakoon. Ötökkä lensi lepakon selässä. Loppu.”     Tarina lepakosta ja ötökästä syntyi onnistuneen piirustushetken keskellä. Ostin kesällä Tukholman Moderna Museet -kaupasta pari ihastuttavaa piirustuskirjaa, joissa neuvotaan askel askeleelta erilaisten, suhteellisen yksinkertaisten asioiden piirtämistä. Testasimme nytRead More

Nubben-tunnelmia kotona

Sakset, liimaa, erilaisia viivaimia ja kasa värikkäitä papereita – näillä välineillä palasimme kotona Emman Nubben-näyttelyn tunnelmiin. Vanhin pojistani alkoi innoissaan leikata valmiiksi piirtämiäni muotoja sekä hahmotella omia geometrisiä kuvioitaan. Nuorin tarttui vähintään yhtä innokkaasti liimapuikkoon ja ryhtyi yhdistelemään leikkaajalta satelevia kuvioita kaikella puolitoistavuotiaan energiallaan. Puolen tunnin kuluttua lopputuloksena oli mitä erilaisimmista kasamuodostelmista ja liimajäljistä täyttynyt paperi, jos jonkinmoisia abstrakteja muotoja, kymmeniä paperinpaloja, valtava määrä värikästä silppusadetta – sekä iloisia lapsia, jotka palasivat tyytyväisinä autoleikkiensä pariin.  

Hieno, hieno, hieno!

Puolitoistavuotiaani hihkuu sanatonta riemuaan jokaisen suuren, värikkään maalauksen kohdalla ja osoittelee sormellaan kiivaasti ympäri EMMAn saleja. Viisi- ja kolmevuotiaani toistelevat kilpaa ”Hieno, hieno, hieno! Tuo on hieno! Ja tuo!” Lars-Gunnar ”Nubben” Nordströmin geometriset muodot ja selkeät värit ovat tehneet vaikutuksen pieniin poikiini. He kiiruhtavat tilasta toiseen ihastellen abstraktien teosten rytmiä. Tosin parasta taitaa kuitenkin olla seinä, johon saa koskea ja luoda omaa taidettaan magneettisia paloja yhdistelemällä. ”Äiti, äiti, äiti, katso!” Ja äiti katsoo innoissaan – sekä viimeistelee päätöksensä perustaa lastenRead More