Liput saatu Hurjaruuthilta.

Pallo vai palikka? / Tanssiteatteri Hurjaruuth, Hanna Ryti & työryhmä.

”Tämä oli tämmöinen vähän erilainen esitys.”

Takanamme istuvan äidin kiteytys kuvaa hyvin juuri näkemäämme esitystä. Hanna Rytin ohjaama ja dramatisoima Pallo vai palikka? ei nimittäin ole mitään perinteistä lastenteatteria. Eikä ihan joka päivä nähtävää tanssiteatteriakaan.

Se on kooste lukuisia kekseliäitä kohtauksia, monia huvittavia juttuja ja useita taidokkaita suorituksia. Se on esitys, joka leikittelee abstraktilla kuvataiteella ja tuo Tanssiteatteri Hurjaruuthin lavalle kasapäin toinen toistaan käsittämättömämpiä ideoita.

Vai mitä mieltä olet siitä, että yksi maamme tunnetuimpia breakdance-tanssijoita (Simeoni Juoperi) esiintyy koko shown pinkkiin kokovartalopukuun pukeutuneena? Tai siitä, että Jacintha Damströmin ilmeikkäät roolisuoritukset saavat 8-vuotiaani kutsumaan häntä Suomen suurimmaksi idiootiksi?

Lähtökohtana abstraktin taiteen historia

Pallo vai Palikka? on Hanna Rytin ja helsinkiläisen Tanssiteatteri Hurjaruuthin yhteistuotanto, joka sai kantaesityksensä viime keskiviikkona kansainvälisen Ruutia!-tanssifestivaalin yhteydessä. Esityksen idea on äärimmäisen herkullinen: siinä nykytanssi yhdistyy maailmankuuluun moderniin kuvataiteeseen.

Lavalla nähdään kutkuttavia palloja ja palikoita, jotka ovat saaneet innoituksensa Kazimir Malevitsin, Wassily Kandinskyn, Piet Mondrianin, Hilma af Klintin ja Jackson Pollockin taiteesta.

Näyttämöllä Damströmin esittämät, persoonalliset taiteilijat kohtaavat pinkin hahmon, joka on käsiohjelmassa nimetty ”vaikkapa sattumaksi, kaaokseksi, elämäksi tai kuolemaksi”. Taiteilijoiden vakavamielisyys saa rinnalleen leikillisyyttä – ja omakin viisivuotiaani nauraa varmaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin yhdessäkään esityksessä.

Esitys, joka ei jätä kylmäksi

Pallo vai palikka? onnistuu naurattamaan, ihastuttamaan, yllättämään – ja hämmentämään. Loppua kohden mennään ehkä jo vähän liiankin pitkälle…

Pari pientä lasta pelästyy ymmärrettävästi jo ensimmäisiä kovia ääniä, mutta useampikin katsoja siirtyy oman äitinsä syliin viimeistään siinä vaiheessa, kun Damström tuijottaa yleisöä punaisiin pukeutuneena Pollockina, käsittämätön hullunhohde silmissään…

Ja jossain kohtaa mieleen nousee toive siitä, että Juoperi ja Damström olisivat ehtineet ottaa vielä pari ylimääräistä yhteistreenikertaa, jotta pinkin monitoimipuvun mahdollistama visuaalisuus olisi päässyt täysiin oikeuksiinsa.

Mutta ihan varmaa on, että tämä esitys ei jätä katsojaansa kylmäksi. Eikä toista samanlaista elämysmahdollisuutta ole varmastikaan ihan heti tarjolla.

Itse en siis jättäisi hyödyntämättä tilaisuutta nähdä Pallo vai palikka? ensi viikolla Tanssiteatteri Hurjaruuthin näyttämöllä Helsingin Kaapelitehtaalla (Tallberginkatu 1A, 2. krs): tiistaina 7.5.2019 klo 10, keskiviikkona 8.5.2019 klo 10 ja 18 tai torstaina 9.5.2019 klo 10 ja 18.

Ikäsuositus on 3-vuotiaasta alkaen, mutta kuten oma 8-vuotias esikoisenikin totesi:

”Ei siihen voi antaa mitään ikää. Jos joku kaksvuotias on nähnyt paljon esityksiä, tää voi olla ihan hyvä, mutta jos vaikka joku viisvuotias ei oo ikinä ennen käynyt esityksessä, ei tää varmaan oo ihan paras vaihtoehto ekaks esitykseks.”

Liput ko. esitykseen maksavat 14 / 17 € (ryhmille arkiaamuisin 10 €), ja varmistaakseen mahdollisimman palkitsevan kokemuksen, kannattanee tutustua etukäteen yllä lueteltujen taiteilijoiden teoksiin. (Siis ihan vaan vaikka pintapuolisesti. Itse googlasimme esityksen alkamista odotellessamme käsiohjelmassa mainitut taiteilijat, ja erityisesti isommat lapseni näyttivät nauttivan tunnistaessaan lavalla juuri näkemiämme teoksia…)

Lisäinfoa Pallo vai palikka? -esityksestä löytyy täältä ja video esityksestä täältä.

Johanna

P.S. Lue myös juttuni Hurjaruuthin Liisa ihmemaassa -esityksestä. Tämä jatkaa ko. tanssiteatterin ohjelmistossa syksyllä.

Seuraathan Taidekotia myös Facebookissa ja Instagramissa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *