Liput saatu Kansallisteatterilta
Vaikka eletään vasta maaliskuuta, voitaneen jo nimetä koko kuluvan vuoden suurin teatteritapaus. Se on eilen (7.3.2019) Kansallisteatterissa ensi-iltansa saanut Koiramäen Suomen historia.

Hittikirjan perustuva kulttuuriteko
Jo näytelmän tausta luo pohjaa menestykselle: esitys perustuu maamme suosituimman lastenkirjailijan suureen menestysteokseen, eli koko Suomen myydyimpään kirjaan vuonna 2017.
Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historia -kirja ansaitsee eittämättä kaiken suitsutuksensa. Kunnaksen tapa herättää historialliset tapahtumat, henkilöt ja kertomukset eloon on sellainen kulttuuri- ja sivistysteko, josta ei voine liiaksi kiittää.
Mauri Kunnaksen kirjojen ansiosta meidänkin lapsukaisemme tuntevat mm. Kalevalan, Seitsemän veljeksen ja Runebergin – sekä nyt viimeisimpänä kaikki ne Kustaat ja Kaarlet, joiden vallan alla Suomi eli 1500-1700-luvuilla.

Vaikka tämä tuorein Kunnas (siis Koiramäen Suomen historia) ei heti ilmestymisensä aikoihin onnistunutkaan vetoamaan omiin pikkuisiini, voinen väittää, että ilman Mauri Kunnaksen historiaan pohjautuvia kuvakirjoja kulkisi suomalaislasten sivistystaso ison pykälän alempana.
Ja kun Kansallisteatteri päätti nostaa Koiramäen Suomen historian näyttämölleen, sai jo pelkkä ajatus lastemme historiatuntemuksen kohoamaan jälleen uusiin sfääreihin. Tästä nimittäin tulisi esitys, joka jokaisen suomalaisen tulisi päästä kokemaan.

Toteutus täyttää odotukset
Me saimme tämän kokemusmahdollisuuden tiistaisessa ennakkonäytöksessä (5.3.2019).
Odotukseni olivat erittäin korkealla. Kansallisteatterin lastenproduktiot ovat aikaisemminkin vakuuttaneet. Mm. muistot vuonna 2013 näkemästäni Fedja-sedästä ovat erinomaisia, ja esimerkiksi vuoden 2017 Tippukivitapaus oli jotain aivan poikkeuksellisen upeaa.

Ei Koiramäen Suomen historia yllä visuaalisuudellaan Tippukivitapauksen uniikkiin vaikuttavuuteen, mutta loistavaa sekin on. Ehdottomasti. Lava täyttyy hienoista ulottuvuuksista, kiehtovista syvyyksistä, kauniista elementeistä. Mukana on sekä näyttävää realismia että viitteellistä visuaalisuutta. On koristeellisia pukuja ja yksityiskohtaisia toteutuksia, upeita näyttämökuvia ja informatiivisia heijastuksia.
Kunnaksen kuvamaailma ja persoonallisuus on tuotu näyttämölle erittäin onnistuneesti. Samoin koko kertomus. Historialliset faktat tarjoillaan yleisölle koululaisia kutkuttavalla tavalla. Mukana on heidän omaa maailmaansa.
Ensimmäinen puoliaika on sellainen yhdistelmä tietoa ja taidetta, että parempaa tuskin voisi olla.

Väliajan jälkeen sen sijaan hypätään uudenlaiseen kepeyteen. Mukana on kerrassaan hykerryttäviä kohtauksia (kuten Hannu-Pekka Björkmanin esittämä Iso- ja Pikkuvihan kuvaus), mutta osan jutuista olisi kenties voinut jättää vähän vähemmällekin huomiolle. Eikä tämän tason esityksessä varmaankaan olisi tarvinnut turvautua kliseiseen pieru- ja vessahuumoriin. (Tai ehkä olen vain itse saanut yliannostuksen tätä genreä ihan omassa kodissamme, kolmen pojan äitinä… 😉 )
Mutta mitä sanovat lapseni? Oliko esitys hyvä? Mikä oli parasta?
”Joo, oli! Se oli hyvä, kun ne kolme kuningasta lauloi olevansa huonoja kuninkaita! Ja se, kun ne kaikki tyypit flossasi! Vaikka ei ne kyllä osannut kunnolla…”

Kokemus jää elämään
Kotimatka todistaa esityksen tehneen tehtävänsä. Koululaisemme kyselee kaikkea. Hän nostaa esiin lavalla nähtyjä seikkoja ja miettii niiden totuudenmukaisuutta. Hän pähkäilee, miksi Nuijasota oli Nuijasota ja miettii, milloin mitkäkin aseet kehitettiin. Koko takapenkki ihmettelee viisivuotiasta kuningasta ja pohtii Vaasa-laivalla olleiden matkustajien kohtaloa. Osansa pähkäilyistä saavat myös juhlavat puvut, ensimmäinen aapinen ja mm. maamme tulevaisuus Venäjän vallan alla.
Seuraavana päivänä löydän tokaluokkalaiseni lukemasta Koiramäen Suomen historia -kirjaa. Myöhemmin kaikki kolme lastani etsivät kilpaa kirjan sivuilta Herra Hakkaraisia ja Heikki Hämähäkkejä. Niin, ja seuraavaksi alan buukata Tukholman risteilyä. Sillä pitäähän se uponnut laiva päästä näkemään.
”Miten se oikein saatiin ylös sieltä merestä…?”
Harvoin voi tuntea teatterikokemuksen olleen näin palkitseva.
Johanna
Jutun kuvat: Kansallisteatteri / Tuomo Manninen
Lisätietoja, esityskalenteri, lipputiedot yms. löytyvät Kansallisteatterin sivuilta: https://kansallisteatteri.fi/esitys/koiramaen-suomen-historia/.