Luetaanko teillä satuja? (10 hyötyä ja yksi satukirjavinkki)

Yle uutisoi viime viikolla, että vain neljäsosa nykyvanhemmista lukee lapsilleen päivittäin ääneen. Tutkija Päivi Heikkilä-Halttusen mielestä on katastrofaalista, että tämän päivän vanhemmat eivät enää tiedosta lukemisen valtavan suurta merkitystä lapsen kehityksessä. Satujen kuuleminen on hänen mukaansa jokaisen lapsen perusoikeus – ei siis suinkaan vain kilpaileva aktiviteetti kaiken muun puuhan joukossa. Mutta miksi lukeminen sitten on niin oleellista?

 

 

Hanke esittelee faktatietoa

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet valtavan määrän hyötyjä, joita lapsille lukeminen saa aikaan – puheen ja kielen kehityksestä lähtien. Jotta niin vanhemmat kuin varhaiskasvattajatkin ymmärtäisivät lukemisen merkityksen, ovat Lukukeskus, WSOY:n kirjallisuussäätiö ja Svenska Kulturfonden perustaneet Lue lapselle -hankkeen.

Luelapselle.fi-sivustolla esitellään lukuisia faktatietoja siitä, miksi lukeminen on loistava sijoitus tulevaisuuteen. Tämän hankkeen mukaan lapsi, jolle luetaan säännöllisesti ääneen

1. on itsevarmempi ja reilumpi kaveri muille. (Hän on oikeudenmukaisempi ja empaattisempi sekä pärjää paremmin porukassa.)

2. Hänen sanavarastonsa moninkertaistuu. (Tutkijoiden mukaan lapset, joille luetaan säännöllisesti ovat jo kolmivuotiaina kuulleet 20 miljoonaa sanaa enemmän kuin lapset, joille ei ole luettu.)

3. Hän menestyy paremmin koulussa.

4. Hänen lähtökohtansa elämään parenevat. (Tutkimusten mukaan lapsen menestykseen elämässä vaikuttaa enemmän se, kuinka paljon kotona luetaan, kuin vanhempien sosio-ekonominen tausta.)

5. Hänen perheessään keskustellaan enemmän. (Tarinoiden kautta voi käsitellä päivän tapahtumia tai suurempiakin elämänkäänteitä.)

6. Hänestä kasvaa aktiivisempi ja kunnianhimoisempi aikuinen. (Aktiivisille, uteliaille ja tavoitteellisille aikuisille on lapsuudessa luettu tavallista enemmän. Heidän on helpompaa ilmaista mielipiteensä ja saavuttaa tavoitteensa.)

 

 

Myös muita hyötyjä

Päivi Heikkilä-Halttunen on tutkijana mukana Lue lapselle -hankkeessa, ja hän on julkaissut aiheesta myös kokonaisen kirjan: Lue Lapselle! Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen (Atena 2015).

Itse en ole vielä perehtynyt kyseiseen teokseen, mutta pelkästään Ylen haastattelussa nousee esiin lisääkin perusteluja lapsille lukemiseen:

7. Lukeminen auttaa lasta rauhoittumaan. (Nykyään monet vanhemmat murehtivat sitä, etteivät lapset malta olla aloillaan. Nimenomaan nämä lukuhetket rauhoittavat lasta.)

8. Lukeminen helpottaa siirtymistä toiminnosta toiseen. (Esim. systemaattinen lukeminen ennen ruokahetkeä tai nukkumaanmenoa, paitsi rauhoittaa, myös luo turvallista rutiinia.)

Lisäksi Heikkilä-Halttunen nostaa esiin vakavan syrjäytymisriskin:

9. Vähäisellä lukemisella on suora yhteys myöhempään syrjäytymiseen. (Tutkimukset osoittavat vakavia puutteita yläkouluikäisten sekä lukio- ja ammattikoululaisten sisälukutaidossa.)

 

Yhteinen hetki

Yllä olevat perustelut riittävät vakuuttamaan ainakin itselleni, että lapsille toden totta kannattaa lukea. 🙂 Mutta vielä yksi (omasta mielestäni ehkäpä ihanin) syy lukea lapsille on se, että

10. lukeminen lapselle tukee lapsen ja aikuisen läheisyyttä ja luo tätä kautta syvää yhteenkuuluvuutta heidän välilleen. (Lukuhetki on intensiivinen tilanne, jossa aikuinenkaan ei voi tutkia samalla puhelintaan tms…)

Näillä eväillä on hyvä lähteä viettämään valtakunnallista Satupäivää huomenna 18.10.! Ja ylihuomenna ihan omaa Satupäivää! Ja sitä seuraavana. Ja sitä. Ja sitä. Ja sitä. Ja sitä….

 

 

Huomenna on Satupäivä!

Myös vuonna 2008 perustettu valtakunnallinen Satupäivä haluaa omalta osaltaan korostaa lukemisen merkitystä. Tämän teemapäivän tavoitteena on luoda lapsille, nuorille ja aikuisille yhteinen elämys arjen kiireiden keskellä ja tarjota kaiken ikäisille mahdollisuus uppoutua yhdessä sadun maailmaan.

Satupäivänkin sivuilla korostetaan, että ”Saduilla, lastenkirjallisuudella ja -kulttuurilla on valtava merkitys lapsen kielen kehitykselle, mielikuvituksen mahdollisuuksien käsittämiselle ja taiteen vastaanottamisen oppimiselle. Laadukas lastenkulttuuri antaa mahdollisuuksia myös vaikeiden kysymysten, kuten kuoleman, eron tai kiusaamisen käsittelyyn.”

Satupäivään liittyen järjestetään useilla paikkakunnilla erilaisia tapahtumia, mutta helpoiten teemapäivään voi osallistua omalla kotisohvalla yhdessä lukien – vaikkapa Otavan suurta satukirjaa.

Klassikkosatuja lempeästi

Löysin ilokseni kirjastosta Otavan uuden satukirjan, johon on koottu yli neljäkymmentä klassikkosatua Punahilkasta Tuhkimoon, Piparkakkupojasta Saapasjalkakissaan. Suosittelen ehdottomasti! (Ainakin niiden satujen perusteella, jotka olemme tähän mennessä ehtineet lukea.)

Olen itse hieman karsastanut perinteisten satujen lukemista omille pienille lapsilleni, sillä muistikuvissani monet vanhat sadut ovat aika karmaisevia. Näin on varmaan ollutkin, mutta tässä Otavan suuressa satukirjassa (Otava 2016) vanhojen satujen kaikkein pahimmat julmuudet on kiillotettu hienolla otteella hieman lempeämmiksi.

Kirjan satujen valikoija ja kertoja, Mary Hoffman, ei suinkaan ole lähtenyt sensuroimaan klassikkosatuja ja poistelemaan kohtia, joista jotkut saattaisivat loukkaantua. Sen sijaan hän kertoo esipuheessa, että:

”Joihinkin saduista sisältyi tarpeettoman julmia ja väkivaltaisia kohtauksia, etenkin loppuratkaisuja. Tietysti pahan on saatava palkkansa, mutta jos rangaistus tarkoittaa mestausta tai suden keittämistä elävältä, se kuuluu entisaikojen maailmanjärjestykseen, jonka ilmapiiriä vallitsi kostonhimo eikä armeliaisuus. Siksi olen tämän kirjan nuoria lukijoita ajatellen ottanut vapauden lieventää joitakin loppuja.”

Ihana kokonaisuus, jonka suositusikä on 3 vuotta. Kiitos Pirkko Biströmille näiden satujen suomentamisesta ja Otavalle tämän satujen aarrearkun julkaisemisesta! Ja oikein hyvää Satupäivää ihan jokaiselle! Joka päivä! 😉

 

Mary Hoffman (valikoinut ja kertonut) ja Anna Currey (kuvittanut): Otavan suuri satukirja, Otava 2016, suomennos: Pirkko Biström

 

 

 

 

Seuraathan Taidekotia myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä!