LEGO-synttärit (kutsut, viirit, tarjoilu ja leikit)

Jos lapsi haluaa itselleen Lego-synttärit, tarjoaa netti ihan valtavan määrän ideoita, ajatuksia ja toinen toistaan hienompia toteutustapoja. Mutta mitä, jos lapsi ei haluakaan Lego-palikan näköisiä kutsukortteja ja duploilla painettuja koristeita? Tai yli-innokkaan äidin kehittelemiä kisailuja ja muita ”hurjan kivoja” synttäriaktiviteettejä? Mikä on lopputulos, kun juhlat vastaavat 6-vuotiaan lapsen omia toiveita?

Todella hyvä. Ja kiva. Ja kaiken lisäksi tosi hieno.

LEGO-kutsut askarrellen

Asettelin parisen viikkoa sitten keittiömme pöydälle valkoisia kartonkikortteja, duploja sekä sinistä, punaista ja keltaista maalia. Olin mielestäni kehittänyt loistavan idean loihtia esikoiseni Lego-synttäreiden kutsut painamalla perusvärisiä legojen kuvia kortteihin. Ja juhlaviiritkin ajattelin taiteilevamme samalla tekniikalla. Lapseni ei ajatellut. Vastauksena askartelukutsuuni tuli tyly kommentti:”Ei ne oo mitkään DUPLO-synttärit!!”

Selvä. Ei siis tullut sini-puna-keltaisia palikkasynttäreitä. Tuli keltaiset LEGO-ukko-juhlat.

 

 

Noudatin rakkaan sankarini toiveita ja piirsin kutsuja varten keltaiseen paperiin Lego-ukon päitä. Leikkasimme nämä ja liimasimme ne yhdessä rusehtaviin, täysin värjäämättömiin kierrätyskartonkeihin. Piirsimme päihin kasvot mustalla tussilla ja teimme kutsuihin Dymolla mustat tekstiteipit, joissa luki ”Kutsu” sekä kutsutun nimi. (Tämä dymoilu oli lapsestani ehdottomasti kutsuaskartelun hauskin osa!) Varsinainen kutsuteksti tuli kortin sisäpuolelle.

 

 

Juhlaviirit LEGO-synttäreille

Meillä on ollut tapana ripustaa lastemme syntymäpäiväjuhliin viirit kattoon tuomaan juhlan tuntua. Niin teimme nytkin. Askartelimme poikien kanssa kutsujen tyyliset juhlaviirit hyödyntäen samaisia kartonginpaloja. Lego-päät teimme kuitenkin keltaisen paperin sijaan keltaisella maalilla.

 

 

1. Leikkasimme kartongista sopivan kokoisia paloja.
2. Rei’itimme näiden korttipalojen yläreunaan aukot.
3. Leikkasin itse yhteen kartonkiin Lego-ukon pään muotoisen aukon.
4. Asetimme tämän muottikartongin viirikartonkien päälle ja pojat töpöttelivät aukon läpi keltaista maalia.
5. Kun maali oli kuivunut, piirsimme päihin kasvot.
6. Sankari pujotteli rei’istä ohuen satiininauhan.
7. Viirit ripustettiin kattoon! 🙂

 

 

LEGO-tarjoiluja näppärästi muoteilla

Sunnuntaina vietimme sukulaissynttäreitä lämpimän ruuan ja jälkiruokakahvien parissa. Eilen olivat vuorossa kaverisynttärit napostelutarjoiluineen. Hedelmät ja vihannekset jäivät pieniltä vierailta lähes syömättä, mutta pahvisiin rasioihin annostelemani popcornit tekivät kauppansa. Ja suuri hitti olivat Lego-muoteilla tehdyt suklaakoristeet!

 

 

Olin ostanut kesällä Legolandista kaksi silikonimuottia, joista toisella sai tehtyä Lego-palikan ja toisella Lego-ukon näköisiä suklaita, karkkeja, jääpaloja tms. (Samoja muotteja näyttäisi olevan myynnissä esim. Pikkuleipuri-kaupassa.)

Teimme muffinssien päälle keltaisia Lego-ukkoja Confetista ostamistani, valmiiksi värjätyistä Melts-napeista. Kakku puolestaan sai koristeekseen (paitsi hedelmäpaloja) myös suklaisia Lego-palikoita. (Suklaat sulatettiin, lusikoitiin muotteihin ja annettiin kovettua. Sukulaissynttäreillä koristeiden alla oli hedelmäinen täytekakku, kaverisynttäreillä kolme jäätelölitraa.)

 

 

Niin sankarille kuin juhlavieraillekin maistuivat myös Lego-ukon päitä markkeeraavat vaahtokarkkitikkarit. (Tikkuun työnnettiin iso ja pieni vaahtokarkki, ja nämä päällystettiin keltaisella Meltsillä.) Mehu juotiin vanhoista vauvanruokapurkeista paperipilleillä, joihin oli teipattu Lego-päät.

 

 

LEGO-synttärit ilman valmiiksi käsikirjoitettua ohjelmaa

Olin päällystänyt juhlapöydän rautakaupan rusehtavalla suojapaperilla, ja ajatuksenani oli antaa ruokailun jälkeen pienten juhlijoiden piirtää halutessaan paperi täyteen omia luomuksiaan. No, paperi jäi ilman kuvioita, sillä voimistelurenkaat, puolapuut, trampoliini ja muut fyysisemmät aktiviteetit vetivät poikia huomattavasti tehokkaammin puoleensa…

Lapseni oli tosiaan toivonut, että hänen synttäreillään ei olisi juurikaan erityistä ohjelmaa (eikä ainakaan mitään kilpailuja), vaan kaikki saisivat ihan vaan leikkiä yhdessä. Vaikka olimme nipistäneet juhlijoiden määrän kymmeneen (viime vuonna 18!), pelkäsin, ettei ”pelkkä” leikki välttämättä ihan sujuisi näin isolla porukalla…

Jotta meno ei pääsisi täysin riehaantumaan, olin suunnitellut ohjaavani lapsia rauhalliseen Lego-rakenteluun. (Heh. Heh. Ei onnistunut, ei.)

Ainoana erityisenä, yhdessä sankarin kanssa sovittuna, ohjelmanumeronamme oli paperisten Lego-päiden etsintä. Olin kiinnittänyt neljäkymmentä netistä printtaamaani pikkupäätä sinitarralla tuolinjalkoihin, sohvan taakse, takan reunaan, parvekkeelle yms.

Juhlijoiden tehtävänä oli etsiä nämä, ja tämän jälkeen jokainen sai oman pienen Lego-paketin. Utopistisena toiveenani oli, että kaikki alkaisivat rauhassa rakentaa näitä – ja siinä vierähtäisi synttäreiden loppuaika ihanan herttaisissa merkeissä. Mutta ehei, ehei. Todellakin pelkkää toiveajattelua…

”Mennään ulos! Nyt ulos! Jee, jee! Ulos, ulos!”

Edellisvuosina esikoisemme synttäreillä oli touhuttu pihalla mitä erilaisempien ohjelmanumeroiden parissa, ja niinpä nytkin sähköferrari ja muut vempaimet vetivät näitä kuusivuotiaita puoleensa.

Mutta kyllä tämän puolitoistatuntisen aikana ehti syntyä myös useita hienoja Lego-aluksia. 🙂

 

 

Entä, oliko hyvät Lego-synttärit? ”Oli!”, vastaa sankarimme. Ja myös pikkuveljet ovat samaa mieltä. Kiitos teille vieraat, että tulitte mukaan juhlimaan – ja teitte juhlasta juuri tällaisen juhlan! 🙂

 

 

Muista syntymäpäiväjuhlistamme voi lukea seuraavista jutuista: Pokémon-synttärit, Star Wars -synttärit, merirosvosynttärit ja autosynttärit.

 

Seuraathan Taidekotia myös Facebookissa ja Instagramissa!