Aikamatka antiikkiin

Vaukirjan loistavaan Ensi tietoni -sarjaan lukeutuu Kekseliäät roomalaiset -kirja, jossa neljä eläinystävystä lähtee Toivomuslaatikkonsa avulla antiikin Roomaan tapaamaan keisaria. He kohtaavat orjia oliivipelloilla ja jumalia esittäviä veistoksia maatalon edustalla. He näkevät ihmisten herkuttelevan sohvilla makoillen ja toisten kylpevän suuressa uima-altaassa. He näkevät holvikaaria ja kaupungin keskipisteen, Forumin. Lopulta he löytävät itsensä Cirkus Maximuksesta suurten kilpa-ajojen keskeltä – ja tapaavat keisarin.

 

 

Tätäkin kirjaa meillä on luettu useasti, ja kolmisen viikkoa sitten poikamme pääsivät ensimmäistä kertaa itse samoihin maisemiin, aistimaan tätä ikivanhaa historiaa. Kuten edellisessä jutussani jo kerroinkin, vietimme Euroopan lomamme alkajaisiksi kolme yötä Roomassa.

 

Todella vanhaa, todella merkittävää

Tottakai olisin halunnut esitellä lapsilleni Pietarinkirkon taideaarteet ja kaikki muut merkittävimmät kulttuurikohteet tässä länsimaisen kulttuurin kehdossa. Mutta en toki tehnyt tätä. Tietenkään. Vielä. Koska perheemme molemmat aikuiset olivat ehtineet aikaisemmilla reissuillaan kiertää ko. kaupungin ”pakolliset” nähtävyydet, päätimme keskittyä tällä kertaa vain oleiluun ja tunnelman aistimiseen paikassa, jossa taide ja kulttuuri huokuvat kaikkialla. Tavoitteenamme oli antaa lapsillemme kokemus jostain todella vanhasta ja todella merkittävästä.

 

 

Kohteena Colosseum

Valitsimme majoituspaikaksemme muutaman sadan metrin päässä Colosseumista sijaitsevan Airbnb-asunnon. Tämä oli loistava valinta. Asunto oli tilava ja ilmastoitu, ja sen seinät olivat täynnä taidetta. Talon sisäpiha oli idyllinen ja rappukäytävä oli koristeltu reliefein. Tämä Apartment Flavium sijaitsi Parco del Colle Oppio -puiston laidalla, ja sen läheisyydestä löytyi mm. leikkipuistoja, lukuisia ravintoloita ja todella hyvä jäätelöbaari.

 

 

Päätimme, että viereinen Colosseum, Rooman suurin amfiteatteri, olisi ainoa erityiskohde, jonka halusimme nähdä – ja senkin vain ulkopuolelta ilman jonoja.

 

 

Olimme nähneet syksyllä WeeGeen aulassa pätkän Espoon kaupunginmuseo KAMUn Gladiaattorit-näyttelyyn liittyvää esitystä, ja ennen matkaamme olin lainannut kirjaston lastenosastolta ko. näyttelyn yhteydessä julkaistun Gladiaattorit Colosseumilla -kirjan. Tämän teoksen avulla perehdyimme Colosseumin historiaan ja hurjien kaksintaistelijoiden maailmaan. Mutta koko taistelukulttuurihan oli todella karmaisevaa, enkä totisesti lukenut ääneen niitä kohtia, joissa kerrottiin tuhansista kuolleista yms…

 

 

Kuumaa ja kiehtovaa

Jos joku väittää, että Roomaan ei pidä lähteä lasten kanssa, hän on mielestäni ihan väärässä. Voi ihanuus, sitä pelkkää ikivanhojen muurien, pylväiden, kaarien ja muiden rakennelmien ihastelua! (Vaikka tietysti ko. kaupungissa olisi helpompaa kulkea ilman lastenrattaita. Kaikkialla olisi.)

Sen sijaan kaikki ne, jotka yrittävät sanoa, ettei Roomaan kannata lähteä keskikesällä, ovat totisesti oikeassa. Yli kolmenkymmenen asteen paahtava kuumuus on tuskaa – niin aikuisille kuin lapsillekin. Koko ajan on jano. Ja koko ajan on hiki.

 

 

Kuumuudesta huolimatta myös nautimme. Söimme hyvää pitsaa. Söimme todella hyvää jäätelöä. Kävelimme rattaiden kanssa ympäriinsä. (Oli paikoitellen ahdasta ja hidasta, mutta ihan hyvin onnistui.) Tutustuimme leikkipaikkoihin. (Pojat tykkäsivät, mutta yksikään paikoista ei totisesti olisi läpäissyt suomalaisia laatuvaatimuksia.) Joimme vettä. Paljon. (Ja tietysti myös viiniä.) Suunnittelimme kävelevämme Villa Borghese -puistoon, mutta ajauduimmekin keskelle Piazza Venetsiaa ja kaupungin nähtävyys- & turistisumaa. (Kuumuus uuvutti porukkamme, ja totesimme etenemisen liian hitaaksi. Ko. puisto jäi näkemättä.) Bongailimme suihkulähteitä ja kadunvarsien lukuisia Jeesus-kuvia. Piipahdimme Santa Cecilia in Trastevere -kirkossa. (Upeaa taidetta ja ihanan viileää ilmaa!)  Aistimme ja ihastelimme.

 

 

Hieno loman aloitus. Ja ehdottomasti upea kaupunki. Ainakin varmaan keväisin. 😉

 

Seuraathan Taidekotia myös Facebookissa ja Instagramissa!