Linna on aina linna. Kiehtova, houkutteleva ja vähän jännä. Siis juuri sellainen paikka, joka saa poikammekin innostumaan.
”Onks toi vallihauta? Onks siellä krokotiilejä?”
”Tai onks siellä lohikäärmeitä?”
”Miks se on rakennettu?” Onks se ollut vankila?”
Kun linnaan yhdistetään vielä vaikuttava taidenäyttely, on käsillä kohde, jota ei kannata jättää kokematta.
Keskiaikainen tiililinna
Me saimme tutustua Hämeenlinnan matkallamme myös Vanajaveden rannalla sijaitsevaan, punatiiliseen Hämeen linnaan.
Kyseessä on yksi Suomen keskiaikaisista valtakunnanlinnoista. Se on mitä todennäköisimmin perustettu 1200-luvun lopulla Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen. Alunperin leirilinnaksi perustetusta linnasta rakennettiin myöhemmin linnanpäällikön asuinlinna, ja 1700-luvulla linna korotettiin kolmikerroksiseksi sekä ympäröitiin kehämuurirakennuksilla. Vuosina 1837-1972 rakennus toimi vankilana ja vuonna 1953 Valtio aloitti linnan tutkimus- ja restaurointityöt, jotka saatiin päätökseen 1988. Nykyisin linna on yksi Kansallismuseomme museokohteista.
Me pääsimme tutustumaan oman oppaan johdolla linnan tykkitorniin ja sisäpihalle, vanhaan keskiaikaiseen keittiöön ja nykyäänkin käytössä olevaan kappeliin, kaivohuoneeseen ja pimeään kellaritilaan, erilaisiin asuinhuoneisiin, saleihin ja mm. vanhaan vessaan.
Syvä kaivo, kapeat portaat ja jyhkeät kiviseinät riittivät jo itsessään tekemään lapsiini vaikutuksen, mutta Hämeen linnassa on mahdollisuus myös muuhun: mm. puuhevosen selkään saa kavuta ratsastamaan ja haarniskoja saa kokeilla. Oppaamme kertoi myös linnassa elävästä kissasta, jonka jalanjälkeä saimme etsiä näyttävässä Kuninkaansalissa…
Vaikuttava taidenäyttely
Erittäin vaikuttava oli myös linnan sisäpihalla ja näyttelytiloissa parhaillaan esillä oleva Pyhät & Pakanat -näyttely (28.4.-17.12.2017).
Pyhät & Pakanat – ihmisyyden kuvia on huikean kiinnostava näyttely, jossa rinnastetaan keskiaika ja nykytaide. Kansallismuseon keskiaikaisten puuveistosten rinnalle on nostettu kolmen nykykuvanveistäjän puuteoksia. Mia Hamari, Maija Helasvuo ja Tapani Kokko ovat ammentaneet teoksissaan puunveiston taidokkaasta traditiosta, mutta he ovat tuoneet taiteeseensa vahvoja, omia tulkintojaan ihmisyydestä.
Vanhoja ja uusia teoksia yhdistävät puu ja taidokas käsityötaito. Myös ikiaikaiset aiheet ovat kulkeneet keskiajalta tähän päivään; näyttelyn teemoja ovat rakkaus, syntymä, äitiys, kärsimys, kuolema, menetys, suru, katoavaisuus, valta ja voima.
Koskettavat asiat ovat säilyneet vuosisatoja, mutta ne saavat uusia merkityksiä uusina tulkintoina. Miten kiehtovaa onkaan seurata keskiaikaisten teosten ja nykytaiteen vuoropuhelua!
Tosin meidän tapauksessamme intensiiviseen tarkasteluun ja uppoutuneisiin tulkintoihin ei oikein löytynyt mahdollisuutta… Vajaan tunnin kestänyt linnakierros oli vienyt veronsa, eivätkä lapsemme jaksaneet enää erityisemmin innostua tutkimaan näyttelysalien taidetta. Tosin tästä huolimatta erityisesti Tapani Kokon Kipunainen (2017) ja Pyhä Yrjö ja lohikäärme -ryhmän 3D-mallinnos jaksoivat vetää heitäkin suuresti puoleensa (kuvat alla).
Ja Pakanakirkko! Tätä taideteosta tuskin kukaan pystyy sivuuttamaan. Esteettinen elämys on taattu – vaikka teoksen sisällöstä olisi mitä mieltä tahansa…
Tapani Kokon Pakanakirkko (2017, äänimaailma: Kokko ja Hanna Rajakangas, valaistus ja tekniikka: Teemu Nurmelin ja Pietu Pietiläinen) on pystytetty Hämeen linnan sisäpihalle, ja sen värikkäät hahmot sekä kiehtova musiikki vetävät itse kutakin pakonomaisesti puoleensa. Kannattaa käydä kokemassa – niin tämä ”kirkko”, koko näyttely kuin itse linnakin! Upea kokonaisuus! (Niin, ja ihan linnan vieressä sijaitsevat myös Vankilamuseo, Militariamuseo sekä hienot puistoalueet.)
Lue myös laajempi juttuni Hämeenlinnan matkastamme: taidekoti.com/2017/05/hameenlinna/.
Lue myös aikaisempi juttuni Kansallismuseosta: taidekoti.com/2016/10/kansallismuseo/.
Kiehtovia kokemuksia!
– Johanna
Tämä juttu on toteutettu yhteistyössä Hämeen linnan ja Linnan Kehitys Oy:n kanssa.
Seuraathan Taidekotia myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä!
1 thought on “Kun Pakana kohtaa Pyhän. Taideretkellä keskiaikaisessa linnassa.”