Yhteistyössä: Suomenlinna ja alueen toimijat
”Sä innostut aina kaikesta tosi paljon.”
Totta. Esikoiseni parin päivän takainen huomio pitää paikkansa, mutta viime lauantaina minä en suinkaan ollut perheemme ainut innostunut. Odotellessamme pitkän saaripäivän päätteeksi lauttaa Suomenlinnan rannassa ei yksikään lapsistani olisi vielä malttanut palata mantereelle. Kukaan heistä ei olisi halunnut lähteä jännistä tunneleista. Ainutkaan pojistani ei olisi tahtonut lopettaa hienoa saariseikkailuamme.
Mikä Suomenlinnassa sitten oli niin hauskaa, kivaa ja jännää? Mikä sai koko perheemme intoilemaan? Ja alkamaan välittömästi suunnitella uutta Suomenlinna-retkeä…?
1. Tunnelit
(Jos Pokémonien metsästys jätetään huomioimatta), lasteni ykkösinnostukseksi nousivat toinen toistaan hienommat ja jännemmät tunnelit. Sellaiset kallioseinäiset käytävät ja rakennetut ”luolat”. Kapeat raot, joissa ei nähnyt kulkea ilman taskulamppua. Todelliset seikkailukäytävät.
Oli ihan mieletön onni, että epäröinnistämme huolimatta jaksoimme lähteä päivän päätteeksi vielä Kustaanmiekan kärkeen katsomaan tykkejä, ihastelemaan maisemia ja kokemaan koko linnoituksen mahtavimmat tunnelit. Näitä ei missään nimessä kannata jättää välistä! Ja taskulamput kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan!
2. Kiipeily
Toinen hitti oli kiipeily vanhoilla kivimuureilla. Aika huimaa. Mutta hauskaa.
Oma pulssini nousi pelkästä katselusta, mutta lapseni näyttivät elävän tähtihetkiään. Ja olihan se nyt hienoa kavuta istumaan pieniin aukkoihin, leikkiä ”linnan valloittajaa” ja koetella omia rajojaan. Siis kunhan huomioi sen, että Suomenlinna ei todellakaan ole mikään turvastandardit täyttävä leikkipuisto, vaan täynnä vaarallisia jyrkänteitä, yllättäviä pudotuksia, teräviä kielekkeitä jne… (Kuten jo saaren järjestyssäännöissä korostetaan.)
Jostain syystä tällaiset seinäkiipeilyt ja tunneliseikkailut eivät ole lukeutuneet omiin männävuosien Suomenlinna-kokemuksiini. Eipä ole nimittäin ennen lapsia tullut mieleeni pakata taskulamppua piknikeväiden joukkoon… Eikä sännätä piilosille kesken kesäteatteriretken… Tai leikkimään Tarzania seminaaripäivien tauolla…
Omissa mielikuvissani Suomenlinna on aikaisemmin rinnastunut jonnekin sinne auringon, skumpan, ruskettuneen ihon ja piknikeväiden maailmaan. Mutta voi että, miten yksipuolinen käsitys tämä onkaan ollut…! 😉
3. Lasten seikkailukierros
Aikoinaan olen istunut Hyvän omantunnon linnakkeessa seuraamassa Ryhmäteatterin kesänäytäntöjä, mutta nyt saimme kokea aivan toisenlaista teatteria: Lasten seikkailukierroksen.
Kyseinen Viapori ja salaisuuksien avain -kierros on jo Suomenlinnan 20. lasten kesäkierros! Tästä huolimatta lauantainen kokemus oli meidän perheellemme ihka ensimmäinen laatuaan. Olin kuvitellut puolitoistatuntisen kierroksen jonkinlaiseksi lasten omaksi historiaopastukseksi, mutta se olikin täyttä teatteria. Ja erinomaista sellaista!
Viitteellisesti historiallisiin tapahtumiin pohjautuva kierros kuljetti meidät etsimään kadonnutta avainta Kuningas Kustaa III:n ja hovineiti Sofian kanssa. Pääsimme kurkistamaan tunneleihin ja kuulemaan kiehtovia tarinoita. Saimme osallistua ja olla mukana.
Oli ihan uskomatonta, miten kuningasta näytellyt Tomi Korhonen ja Sofiaa esittänyt Catrine Krusberg innostivat yleisönsä mukaan seikkailuun. Lapset juoksivat paikasta toiseen riemuissaan ja antoivat ehdotuksiaan avaimen löytämiseksi.
Ja vaikka joku hitusen vanhempi lapsi kuulostikin väsyvän tarinan seuraamiseen, elivät omat poikamme (ja moni muu!) ihan innoissaan mukana. Puolitoista tuntia kului vauhdilla – ja itseni lisäksi myös moni muukin aikuinenkin näytti nauttivan.
Pyyteetön suositukseni siis Viapori ja salaisuuksien avain -esitykselle!
(Näytöksiä on 4.8.2018 asti, ikäsuositus on 6-13 vuotta ja liput maksavat 12/14 € (alle 2-vuotiaat ilmaiseksi). Rooleissa nähdään eri päivinä eri esiintyjiä. Lisätietoja kierroksesta saa täältä.)
4. Café Bar Valimo
Vaikka seikkailukierros hurmasi myös itseni, nousi omalla kohdallani ehkäpä kaikkein positiivisimmaksi kokemukseksi lounas Café Bar Valimossa. Ihan huippu paikka!
Kun rento fiilis, trendikäs boheemius ja loistava ruoka yhdistyy vaikuttaviin puitteisiin, ei kai muuta enää oikein voi toivoa.
Valimo sijaitsee vierasvenesatamassa, nurmikattoisessa 1800-luvun ammusvalimossa. Siinä sitä voi ihastella purjeveneiden mastoja ja henkiä samalla historiaa. Voi istuskella vaikka terassilla, nauttia saaren oman panimon olutta ja syödä samalla gourmet-tason sapuskaa.
Valimossa ruuat tilataan tiskiltä, mutta se, mitä pöytään tuodaan, on ihan huippua. Siis todella huippua. Yksinkertaista mutta uskomattoman hyvää. Ja kaunista!
Onhan se nyt jotenkin mahtavaa, että pipopäiset tyypit kantavat pöytään kukilla koristeltua voita. Ja voi ihanuus lauantaista nieriäannostani! Eikä spydärikään ollut mikään tavallinen makkaraperunasetti, vaan orvokein koristeltu annos rehtiä lihaa.
Ja siitä huolimatta, että omat pienokaiseni eivät ihan osanneetkaan arvostaa ruuan laatua, olen superkiitollinen, ettei Valimossa tarjota lapsillekaan halpoja nakkeja, vaan sen sijaan kaikki päivän listalta löytyvät annokset saa tilattua pienempinä lasten versioina (hinnat 60%). Ja lohisoppaa saa 3-vuotias aina 3 eurolla, 4-vuotias 4 eurolla jne.!
Valimo saa heittämällä täydet pisteet (vaikka itse olisinkin mieluusti vaihtanut ihanassa jälkkärissä osan tuhdista suklaakakusta runsaampaan sorbettisatsiin… 🙂 ). Ja kun vielä eteisessä on kasa syöttötuoleja, on kai ihan selvää, että paikka on ehdoton valinta jokaiselle lapsiperheelle. Nimittäin jos tämän tason ruokaa voi tulla syömään verkkareissa, en jättäisi testaamatta. Supersuositus!!
5. Sukellusvene Vesikko
Suomenlinnasta löytyy lukuisia museoita, ja kovin mielelläni olisin vienyt jälkikasvuni tutustumaan näistä vaikka jokaiseen. Jo ihan ajankäytöllisistä syistä valitsimme museokavalkadista kuitenkin vain kaksi. Ensimmäinen näistä oli Sukellusvene Vesikko.
Ajatus siitä, että pääsee käymään ihan oikeassa sukellusveneessä, riitti nostamaan lasteni innostuksen suhteellisen korkealle. Ja tieto siitä, että ko. vene on ollut mukana ihan oikeassa sodassa, herätti ansaittua kunnioitusta myös pienten poikieni mielessä. Entä mikä oli pikaisessa käynnissämme parasta?
”Torpedot! Se että niitä ammutaan isoista koloista! Ja niistä tulee tosi valtava räjähdys! Ja jos sellaisen ampuu veteen, siitä tulee jättimäinen vesipatsas!”
6. Lelumuseo
No niin, sotafiiliksistä ja stressitasojani nostattavista kiipeilysessioista pääsimme siirtymään vielä ihan toisenlaiseen maailmaan: ihanan idylliseen merenrantahuvilaan, sireeninkukkien ja lempeän kesätuulen syleilyyn.
Suomenlinnan Lelumuseo sijaitsee hurmaavassa pitsihuvilassa ja kutsuu kutkuttavalle nostalgiamatkalle jopa parinsadan vuoden takaiseen lapsuuteen. Vuonna 1985 perustetun museon kokoelmissa on vanhoja nukkeja, nalleja ja monia muita leikkikaluja 1800-luvun alusta 1970-luvulle saakka.
Museovitriinien lisäksi vaaleanpunainen unelmatalo kätkee sisälleen myös myytäviä leluja ja hurmaavan Café Samovarbar -kahvilan. Kannattaa pistäytyä!
7. Lisätty todellisuus
Siinä missä Suomenlinna pursuaa historiaa, eletään siellä toki myös tässä ajassa. Pokémoneja saarella on nappailtu jo vuosia, mutta nyt siellä pääsee astumaan myös ihan toisenlaiseen virtuaalimaailmaan.
Muutamat alueen opaskyltit ”heräävät eloon” Arilyn-sovelluksen avulla. Kun lataa puhelimeensa ilmaisen sovelluksen ja katsoo sen läpi opastetta, pääsee seuraamaan historiallista tarinaa.
Me sukelsimme Piperinpuistossa 1700-luvun maailmaan, mutta tällä kertaa omien lasteni kärsivällisyys ei riittänyt tässä kohtaa enää edes parin minuutin pysähtymiseen. Eli ehkäpä ensi kerralla otamme ykkösteemaksemme heti alussa juurikin nämä kolme lisätyn todellisuuden kohdetta: Piperinpuiston opasteen, venäläisen kauppiaskorttelin opasteen ja telakan näköalatasanteen opasteen (ks. paikat kartalla).
8. Lasten oma kartta
Tuon lisätyn todellisuuden paikkoja esittelevän kartan lisäksi Suomenlinnasta löytyy useita muitakin karttoja. Yksi näistä on Lasten Suomenlinna -esite. Se sijaitsee sähköisesti täällä, mutta sen saa halutessaan mukaansa myös hienona printtiversiona esimerkiksi päälaiturin vieressä sijaitsevasta matkailuinfosta. Kannattaa hyödyntää! Ja tehdä myös esitteen tehtävät! 🙂
9. Taksi Viapori
Yksi Suomenlinnan uutuuksista on polkupyörätaksi! Saarellahan ei tavallinen ihminen saa ajella autolla, polkupyöriä siellä ei vuokrata, eikä mukulakivikaduilla ole ihan helppo kulkea edes lastenrattaiden kanssa.
Aika moni varmaan kuitenkin tietää, että esimerkiksi piknikkorien kantaminen Kustaanmiekkaan ei välttämättä suju ihan leikiten – varsinkaan jos molemmissa kainaloissa roikkuu kassien lisäksi viisitoistakiloinen lapsi… Kiitos viime kesänä lanseeratun Taksi Viaporin, tätäkään ponnistelua ei enää tarvita!
En ollut itse aikaisemmin edes kuullut tästä taksipalvelusta, mutta iloksemme pääsimme lauantaina testaamaan myös sitä. Periaatteessa pyörätaksin kyytiin mahtuu 2-3 normikokoista ihmistä, mutta niinpä vaan meidänkin koko viisihenkinen perheemme pääsi kyytiin yhdellä kertaa. Ja mikäs siinä oli istuskellessa sähkömoottorilla varustetussa kärryssä, säästellä voimia ja ihastella maisemia. 🙂
Varmistaakseen taksikyydin, sen voi varata jo valmiiksi odottamaan vaikkapa lauttarantaan (taksiviapori@gmail.com tai 050 3048566). Ja siinä vaiheessa, kun itse kunkin jalkoja alkaa väsyttää, sitä voi vaan pirauttaa taksikuskille ja tarjota perheelleen pienen sightseeing-ajelun tai esim. paluukyydin rantaan. (Kympillä tai parilla pääsee jo hyvän matkaa eteenpäin…)
Ehdottomasti hyödyntämisen arvoinen palvelu!!
10. Yöpyminen
Jos meillä olisi ollut valmiiksi ostettuna paluuliputkin HKL:n lautalle, olisimme aika varmasti hyödyntäneet taksia vielä lapsijoukkomme roudaamiseen Kustaanmiekan kärjestä takaisin Iso Mustasaaren päälaiturille. (Nyt päätimme hypätä JT-Linen vesibussiin Suomenlinnan toisessa päässä.)
Ja jos vaan muutama viikko sitten Suomenlinna hostellissa olisi ollut vielä vapaita huoneita tälle viikonlopulle, olisimme ihan ehdottomasti myös yöpyneet saarella! Olisi ollut ihan mieletöntä viettää yö historiallisissa puitteissa, merituulen henkäillessä ympärillä… Olisi ollut ihan huikeaa jatkaa seikkailuja vielä illan pimeydessä… Ja herätä hiljaiseen aamuun…
Kun me siinä sitten päivän päätteeksi istuimme Kuninkaanportin laiturilla – kuulemma ihan liian aikaisin – ei ollut epäilystäkään siitä, etteikö koko seurueemme olisi ollut innoissaan jatkamassa Suomenlinna-seikkailuamme vielä seuraavaan päivään.
Mutta ehkäpä vielä myöhemmin kesällä…? Tai syksyn kiehtovassa viimassa…? Tai keskellä pakkasen huurruttamaa talvea…?
”Joo, tullaan! Kesällä ja syksyllä ja talvella! Ja keväällä kanssa!!”
Näitä kertoja odotellessa! 🙂
– Johanna
Kiitos Suomenlinna ja kaikki jutussa mainitut toimijat! Seikkailukierros-lippumme, lounaamme ja taksikyytimme on saatu veloituksetta, mutta tämä ei luonnollisestikaan ole vaikuttanut juttuni sisältöön. Alle 7-vuotiaat ja Museokortin haltijat pääsevät Suomenlinnan museoihin aina ilmaiseksi. Me saimme ilmaisen sisäänpääsyn myös esikoisellemme. Suuret kiitokset myös tästä!
Seuraathan Taidekotia myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä!
Muokkaus 12.6.2018: Suomenlinnan hoitokunnan pyynnöstä kiipeilykohtaa (kohta 2) on muokattu ja siihen on lisätty maininta kiipeilyn todellisista riskeistä ja vaaroista. Sen paremmin Suomenlinna kuin Taidekotikaan ei kannusta vaaralliseen kiipeilyyn!
1 thought on “10 x Suomenlinna lasten kanssa”