Teatteri Hevosenkengän esityksissä on jotain niin hauskaa ja hurmaavaa, kivaa ja kiehtovaa. Ne eivät ole pelkästään herttaisen kauniita tarinoita, vaan mukana on yleensä aina vähintäänkin ripaus vauhtia ja svengiä. Tällä kertaa vähän enemmänkin. Kun Maalaishiiri ja Kaupunkilaishiiri saa ensi-iltansa Espoossa, Juhannusmäen näyttämöllä, on ikivanhat klassikkopölyt ravisteltu hamaan historiaan.

 

Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri / Teatteri Hevosenkenkä

Teatteri Hevosenkenkä, Maalaishiiri ja Kaupunkilaishiiri, kuva: Pekka Elomaa

Nykyaikaistettu klassikkosatu ensi-illassa

Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri on vanha klassikkosatu siitä, miten kaksi serkusta tutustuvat toistensa elämään, näkevät uutta ja hienoa, kohtaavat erilaisuutta – ja ymmärtävät itse nauttivansa juuri omasta elämästään kaikkein eniten.

Kirsi Siren on ohjannut tämän sadun ympärille nykyaikaisen lastenesityksen, joka saa ensi-iltansa tänään 22.9.2016 Teatteri Hevosenkengässä. Me pääsimme neljävuotiaani kanssa katsomaan ennakkonäytöksen eilisiltana.

 

Hieno toteutus

Lapseni lähti teatteriin valtavan innoissaan. Paikka oli tuttu ja muistissa olivat useat aikaisemmat, hyvät esityskokemukset. Itseäni kiinnosti suuresti, miten Siren oli käsitellyt tätä vanhaa satua. Hienosti oli.

Ihailen sitä, miten Hevosenkengässä oli loihdittu täysin uusi teos vanhan klassikon ympärille. Alkuperäistekstiä oli kunnioitettu ja tuttu tarina eteni totutun juonen mukaisesti. Mutta mitä kaikkea olikaan luotu sen ympärille! Ja sisälle! Ja lauseisiin. Ja sanoihin.

Hevosenkengän Maalaishiiri ja Kaupunkilaishiiri alkoi kehyskertomuksella Max-pojan yövierailusta vaarinsa luona. Varsinainen tarina sai alkunsa, kun laatikosta löytyi pojan äidin vanha suosikkikirja: Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri. Luvassa oli satua, unta ja hauskoja rinnastuksia, uutta ja vanhaa, rauhaa ja vaaraa, tuttua ja tuntematonta…

 

Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri / Teatteri Hevosenkenkä / kuva: Pekka Elomaa

Teatteri Hevosenkenkä, Maalaishiiri ja Kaupunkilaishiiri, kuva: Pekka Elomaa

Maalaishiiri ja nykyaikainen cityhiiri

Siiri Maalaishiiri oli aika perinteinen tulkinta maaseudun rauhasta nauttivasta hahmosta. Kake Kaupunkilaishiiren kohdalla perinteiset herrasmieshatut ja -kepit oli vaihdettu punaiseen nahka-asuun ja stadin slangiin. Kake nautti todellisesta luomu- ja lähiruuasta sekä aamujoogastaan raikkaassa maalaisilmassa – mutta kaipasi kaupungin menoa ja meininkiä.

Kun Siiri Maalaishiiri lähti serkkunsa matkaan, oli vastassa pitsaa ja värivaloja, hulinaa ja hälinää sekä puhetta, josta lapseni ei kuulemma ymmärtänyt mitään. Ja olipahan kaupungissa myös vaarallinen kissa.

 

Maalaishiiri ja Kaupunkilaishiiri / Teatteri Hevosenkenkä / Kuva: Pekka Elomaa

Teatteri Hevosenkenkä, Maalaishiiri ja Kaupunkilaishiiri, kuva: Pekka Elomaa

Pelottava kissa teki vaikutuksen

Kohtaus, jossa tämä kissa ajoi hiiriä takaa, teki lapseeni vaikutuksen. Se oli asia, joka puhututti kotimatkalla ja se oli juuri se seikka, jonka hän kertoi toisille heti kotiin päästyämme. Kohtaus ei kuulemma kuitenkaan ollut yhtään jännä tai hurja. Eipä.

Kun kissa vaani hiiriä, raikasi katsomossa hätääntynyt itku. Ja kun Maalaishiiri kysyi, eikö tämä lopu ikinä, oli sama kysymys varmaan jo monen muunkin mielessä. Mutta mitä sanoi oma lapseni jännästä kohtauksesta esityksen jälkeen?

”Mä näin, että sillä kissalla oli vetoketju siinä puvussa. Ei se ollut oikea kissa. Se oli pukeutunut siihen pukuun. Se yks tyttö, joka itki, ei varmaan huomannut sitä vetskaria.”

Aika nokkelaa.

Esitys ei siis suinkaan ollut tylsä tai junnaava, ei pliisu tai liian leppoisa. Se oli oman lapseni mielestä juuri hyvä. Siis tosi hyvä. Ja itse olen samaa mieltä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että esityksen suositusikä on 3 vuotta. Omasta mielestäni se on kyllä sitten ihan ehdoton minimi – ainakin tämän ennakkonäytöksen perusteella.

 

Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri / Teatteri Hevosenkenkä / kuva: Pekka Elomaa

Teatteri Hevosenkenkä, Maalaishiiri ja Kaupunkilaishiiri, kuva: Pekka Elomaa

 

 

Maalaishiiri ja Kaupunkilaishiiri Teatteri Hevosenkengässä (Juhannusmäki 2, Mankkaa, Espoo) 22.9.2016 alkaen, kesto noin 45 min., liput alkaen 11,50 €, rooleissa: Niina Sillanpää ja Antero Nieminen

Omat lippumme on saatu blogiyhteistyönä Teatteri Hevosenkengältä.

 

Muut Taidekodin Teatteri Hevosenkenkää koskevat jutut löydät täältä:

Risto räppää Espoossa 24.4.2016, Eeemeliiii! 25.2.2016 ja Nukkepoikia 15.11.2015.

 

Seuraathan Taidekotia myös Facebookissa ja Instagramissa!

 

Written by taidekoti

2 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *