Joskus kirjoissa on tärkeintä niiden sisältämä sanoma, joskus kauniisti kirjoitettu teksti. Silloin, kun puhutaan kuvakirjoista, myös kuvilla on erittäin suuri merkitys – kuten genren nimikin jo kertoo.
Kuvittajan rooli on mieletön. Kuvien voima on jättimäinen.
Eikä nyt suinkaan puhuta pelkästään siitä, että lapsi haluaa ehdottomasti nähdä kuvat. Sen, mitä ne esittävät. Nyt puhutaan kokonaisuudesta. Taiteesta. Siitä, että visuaalisuutta janoava aikuinenkin jättää kirjaston hyllyyn ne kirjat, jotka eivät helli hänen silmiään. Siitä, että hänenkin lukuelämyksensä särkyy, jos kirjan kuvamaailma sotii omaa, subjektiivista kauneuskäsitystä vastaan.
Kun silmä on herkkä, haluaa sadunkin olevan kääritty kauniiseen paperiin.
Satu Kettunen: Otso Aarnisen salaperäinen seikkailu (Tammi 2014)
Viimeisellä kirjastoreissullamme löysin taas yhden tällaisen hienon kokonaistaideteoksen. Sillä aikaa, kun pojat täyttivät omat kirjastokassinsa Tatuilla ja Patuilla, Reuhurinteillä ja Puluboi-kirjoilla, minä kahlasin lastenosaston hyllyjä etsien jotain poikkeuksellisen kaunista. Ja yksi tällainen löytö oli Satu Kettusen Otso Aarnisen salaperäinen seikkailu (Tammi 2014).
Kyseessä on ihastuttava tarina, jossa järkevä ei-aikuinen uskaltautuu seikkailuun ja hänestä kuoriutuu hulvaton kyllä-ihminen.
”Nii-in, sanoisit vain rohkeasti kyllä ja tarttuisit mahdollisuuksiin. Sillä lailla voi elämä tulla, ottaa kädestä kiinni ja viedä.”
Kirjassa kehotetaan ihanasti tarttumaan hetkeen ja elämään juuri nyt. Siinä kerrotaan hauska ja onnellinen kertomus siitä, mitä voikaan tapahtua, kun uskaltaa sanoa ”kyllä”.
Tarina itsessään on kaunis, mutta niin on myös sen ympärille rakennettu kuvitus. Satu Kettunen on piirtänyt, maalannut ja yhdistellyt. Hän on luonut kuvia, joissa erilaiset kynänjäljet ja mm. valokuvat yhdistyvät kiehtoviksi kokonaisuuksiksi. Hänen kuvissaan on vähän samaa kollaasimaisuutta kuin klassisen ihanissa Mikko Mallikas -kirjoissa. Kettunen vaan on tehnyt omista kuvistaan viehkeämpiä.
Kirjan nimihenkilölle piirretyt kasvot eivät varsinaisesti vetoa itseeni, mutta kaikki muu kirjassa onkin aivan ihanaa: sävyt, muodot, kuosit, asettelut, piirrokset, maalaukset jne. Ja kaiken lisäksi kirjan tekstikin on aseteltu osittain persoonallisiksi ”kuviksi”. Ihana kirja.
Pipsa Pentti: Lyyli ja Paperi-Hukka (Otava 2016)
Toinen loistava kirja, jossa on hyödynnetty vähän samantyyppistä kollaasimaisuutta ja mm. tekstin kuvallista asettelua, on Pipsa Pentin Lyyli ja Hurja Paperi-Hukka (Otava 2016). (Tästä suunnittelin kirjoittavani blogijutun jo ehkäpä noin vuosi sitten, mutta jostain syystä se jäi tuolloin tekemättä…)
Tässäkin kirjassa lähdetään seikkailuun ja unohdetaan oma arkuus. Lyyli piirtelee päivät pitkät rohkeita paperiprinsessoja – sellaisia kuin hän itsekin haluaisi olla. Eräänä päivänä kuitenkin hurja Paperi-Hukka vie prinsessat, ja tästä alkaa huima ja kekseliäs pelastusretki. A4:sta tulee lentokone ja vene, suodatinpussista sateenvarjo, karkkipaperista taskulamppu… Varjoteatterin avulla säikytetään petolintu, ja piirroskuva pelästyttään hurjan Hukan…
Kirja on täynnä loistavaa mielikuvitusta ja hienoja yksityiskohtia, jänniä kohtauksia ja itsensä voittamista. Siinä teksti yhdistyy saumattomasti kuvitukseen, ja kuvissa eri tekniikat muodostavat vaikuttavan ulkoasun. Suuri suositus myös tälle kirjalle!
”Jos ei uskaltaudu seikkailuun,
ei voi koskaan tietää, kuinka rohkea onkaan.”
Sami Järvi ja Minttu Wikber: Milla Marmori ja kadonneen mummon mysteeri (Cozy Publishing 2017)
Kolmas tämän jutun suosituskirjoista on Sami Järven kirjoittama ja Minttu Wikbergin kuvittama Milla Marmori ja kadonneen mummon mysteeri (Cozy Publishing 2017).
Tämä kirja on sievä, söpö ja hurmaava. Sen kuvitus on ihana ja herttainen, kaunis ja kiehtova. Villalangalla ja neulotuilla kuoseilla on keskeinen rooli sekä tarinassa että kuvituksessa.
Kirja kertoo Milla-nimisestä tytöstä, joka haaveilee yksityisetsivän urasta ja kulkee mummolan kukkatapetin läpi jännittävään seikkailuun. Hän tapaa persoonallisia metsän eläimiä ja alkaa ratkoa kadonneiden neulevaatteiden mysteeriä…
Kannattaa lukea! Ja tutkia kuvia!
Ihastuttavia kirjahetkiä!
– Johanna
P.S. Muita kirjavinkkejäni löytyy täältä.
Seuraathan Taidekotia myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä!
Hei Johanna!
Törmäsin sattumalta näihin ihaniin sivuihisi. Olipa ihana huomata, että olit pitänyt kirjastani! Tulipas hyvä mieli!
Minulta ilmestyi juuri toinen kirja, Lyyli ja karmea värinkäsitys. Jos sinua kiinnostaa, voin pyytää Otavalta lähettämään sinulle sellaisen. Voit sitten itse päättää, jos haluat siitä jotakin kirjoittaa.
Kaikkea hyvää!
Ystävällisesti,
Pipsa
Voi, kiitos Pipsa! Tuo kirjasi on kyllä upea, ja kovin mielelläni tutustun myös uuteen teokseesi. 🙂 Johanna