Pari iltaa sitten olohuoneeseemme ilmestyi hurjia hirviöitä. Ärjyntä oli kovaa ja vauhti valtaisaa. Äiti ja isä saivat tutista peloissaan, kun toinen toistaan hirveämmät otukset pomppailivat esiin sohvan takaa.
Hirviöt ja muut kummalliset hahmot ovat nyt perheessämme kova juttu. Niitä piirretään ja niistä kertovia satuja halutaan kuulla jatkuvasti. Erityisen suureen suosioon on tällä hetkellä noussut Gunilla Bergströmin Mikko Mallikas lapsenvahtina -tarina, jossa seitsenvuotias Mikko kertoo pikku Petelle iltasaduksi kertomuksen kolmijalkaisesta Hirmupedosta.
Hirviöinnostuksen siivittämänä nostin pöytään laatikollisen erilaisia askartelutarvikkeita, joista pojat saivat tehdä omia hirviöitään. Jokaiseen otukseen teipattiin keppi hahmon liikuttelua varten, ja kohta nukketeatterilavana toimivan sohvan takana alkoikin toinen toistaan jännempiä esityksiä. Eikä aikaakaan, kun hirviöt olivat valloittaneet koko kodin…