Mikä Ruuneperi?

J. L. Runebergin päivä, saamelaisten kansallispäivä, laskiainen – seuraaviin kolmeen päivään mahtuu monta juhlaa. Ja viikon päästä on vielä ystävänpäivä! Mistä näissä juhlissa on kyse? Miten jutella niistä lapsille? Tuula Korolaisen, Riitta Tuluston ja Maija Hurmeen Lasten oma vuosikirja (Lasten Keskus 2014) on loistava vastaus.

 

 

Huikea tietokirja lapsille (ja aikuisille!)

Lasten oma vuosikirja on viime marraskuussa tiedonjulkistamispalkinnon saanut teos, joka löytyi myös meidän poikiemme yhdestä joululahjapaketista. Se on monipuolinen ja kiinnostava tietokirja juhla-, liputus- ja merkkipäivistä. Mukana ovat niin uskonnolliset kuin maalliset juhlapäivät sekä monia uusia merkkipäiviä, kuten vaikkapa autoton päivä syyskuussa ja isovanhempien päivä lokakuun kolmantena lauantaina. Teoksesta ei myöskään ole unohdettu sen paremmin muslimien Id-al-Fitr-juhlaa kuin juutalaisten hanukkaakaan.

Yhteensä Lasten oma vuosikirja esittelee 84 juhla- tai merkkipäivää taustoineen ja tapoineen. Runsaan tietomäärän lisäksi kirja sisältää juhliin liittyviä satuja, kertomuksia, runoja, reseptejä sekä askarteluvihjeitä – Maija Hurmeen viehättävällä kuvituksella höystettynä.

 

 

J. L. Runebergin päivä helmikuun viidentenä

Itse aloin taas lukea Lasten omaa vuosikirjaa miettiessäni, miten käsittelisimme poikien kanssa Runebergin päivää. Kirjassa kerrotaan sopivan tiiviisti, kuka tämä kansallisrunoilijamme oikein oli ja mm. mistä runebergintorttu on saanut alkunsa. Mukana on myös Lähteellä-runo, virsi 490 (Mä silmät luon ylös taivaaseen) sekä kätevä ohje runeberginkakun leipomiseen. Lopussa annetaan vielä muutama kirjavinkki, joiden ansiosta hurautin pikaisesti hakemaan kirjastosta Mauri Kunnaksen kirjan Koiramäen Martta ja Ruuneperi (Otava 2005)!

 

 

Mauri Kunnaksen Koiramäen Martta ja Ruuneperi

Mauri Kunnaksen kirjat eivät vielä ole saavuttaneet kovin suurta suosiota poikieni keskuudessa, eikä kaksivuotiastamme tämäkään teos kiinnostanut vähän vähää. Kolmevuotiaamme jaksoi kuunnella lähes puolet tarinasta, mutta viisivuotiaalle kirja oli täydellinen. Hän seurasi suurella mielenkiinnolla kansallisrunoilijamme ympärille rakennettua kertomusta, joka oli paitsi hauska satu myös kiehtova ajan- ja henkilökuvaus. Vänrikki Stoolin tarinat olin ajatellut jättää suosilla odottamaan tulevia vuosia, mutta Kunnaksen Ruuneperin kautta päästiin huikean kätevästi sisään myös näihin. Iso kiitos siis vinkistä, Lasten oma vuosikirja!